VIIKKO 4: Liettualainen veistostaide

Palangan residenssin aikana olen eniten kiinnittänyt huomiota kuvanveistoon taidemuotona. Olen käynyt usein piirtämässä lähellä sijaitsevassa veistospuistossa (ks. VIIKKO 2). Palangassa ja sen lähikaupungissa Klaipėdassa on runsaasti veistoksia. Niitä on paljon myös eri puolilla Liettuaa ja monilla veistospuistoilla on omat teemansa. Alla on niistä tunnetuimmat.

Noidanmäki

Neringassa Juodkrantėssa sijaitsee kuuluisa Noidanmäki (Raganų kalnas), joka toimii kotina noin 80 puuveistokselle. Ne esittävät liettualaisen kansanperinteen noitia, piruja ja myyttisiä hahmoja.

Grūtas-puisto ja Euroopan puisto

Neuvostoajan perintö näkyy Grūtas-puistossa (Grūto parkas), jossa on yli 100 neuvostoaikaista patsasta ja esinettä tarkoituksena muistaa ja opettaa miehitysajan historiasta. Liettuasta löytyy myös Euroopan maantieteelliseen keskipisteeseen perustettu Euroopan puisto (Europos Parkas). Se on valtava 55 hehtaarin ulkoilmamuseo, jossa on yli 90 modernia veistosta taiteilijoilta yli 30 eri maasta.

Ristimäki

Šiauliain kaupungista pohjoiseen sijaitsee Ristimäki (Kryžių kalnas). Mäellä kohoaa satoja tuhansia ristejä ja uskonnollisia veistoksia. Se on toiminut Liettuan katolisen uskon ja neuvostovastaisen vastarinnan voimakkaana symbolina ja on yksi Liettuan tunnetuimmista pyhiinvaellus- ja muistopaikoista.

Maailman korkein veistos

Löytyypä Liettuasta vielä maailman korkein veistos, joka kohoaa 25 metrin korkeuteen Pontuka Kaimasissa. Veistos on tehty puusta ja kuvaa puuksi muuttunutta naista ja sen ympärille kietoutuvaa käärmettä (Egle-myytti). Se sijaitsee Česnulis veistospuistossa lähellä Valko-Venäjän rajaa. 

Miksi Liettuassa on näin paljon ulkoilmaveistoksia ja monumentteja?

Siihen vaikuttavat kansanperinteen säilyttäminen, neuvostoajan uskonnollinen vastarinta (uskonto oli kielletty), kaupunkitaiteen arvostus ja veistossymposiumit. Monissa kaupungeissa, kuten Klaipėdassa, veistokset ovat syntyneet juuri vuotuisissa kuvanveistosymposiumeissa.

Dalia Matulaitė

Dalia Matulaitė on yksi Liettuan merkittävimmistä kuvanveistäjistä ja on itselleni kiinnostavin. Hänen veistostaiteensa ammentaa baltialaisesta mytologiasta ja erityisesti sen feminiinisestä puolesta. Monet hänen veistoksistaan kuvaavat naisfigureja. Matulaitėn myyteistä ammentavat veistokset ovat tärkeä osa liettualaista kansallisidentiteettiä.

Matulaitėn sukupolvessa hän oli yksi harvoja naiskuvanveistäjiä. Hän on myös ollut erittäin menestynyt kuvanveistäjä: harvoilla on niin paljon veistoksia julkisissa tiloissa, niin eri puolilla Liettuaa kuin ulkomailla.

Klaipėdasta löytyy useita Matulaitėn merkittäviä teoksia, joista tunnetuin on jättiläisveistos Neringa (1972-1983). Veistos esittää liettualaisen legendan jättiläisneito Neringaa, joka kantaa kahta laivaa harteillaan. Teos symboloi merenkulun perinteitä ja toimii porttina vanhaankaupunkiin. (Kuva)

Myös Klaipedan Mažvydasin veistospuistossa (Martynas Mažvydas -puisto) on useita Matulaitėn graniittiveistoksia, kuten Dvylika brolių (Kaksitoista veljestä, 1984). Se on perinteiseen kansansatuun perustuva teos, joka kuvaa veljien muuttumista takaisin ihmisiksi sisarensa uhrauksen ansiosta.  (Kuva)